fi | sv | eng

Kuolinsyytutkintaa – tarinoita yhdistysten elinkaaren lopusta

27.11.2018, 13:25

Vuoden 2017 puhdistuksessa poistettiin 35 000 eri alojen toimimatonta yhdistystä

Mitä yhteistä on Kuopion Kylvettäjäin ja Pesijäin ammattiosastolla, Takkusalmen Sonniyhdistyksellä, Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen Jakomäen osastolla ja jämsäläisellä Raittiusyhdistys Uusi-Kipunalla? Ne kaikki ovat esimerkkejä Patentti- ja rekisterihallituksen vuonna 2017 rekisteristä toimimattomina poistamista lähes 35 000 yhdistyksestä. Nämä yhdistykset ovat hiipuneet purkautumisilmoitusta jättämättä ja jääneet yhdistysrekisteriin, josta ne poistettiin vuoden 2017 alussa tehdyssä puhdistuksessa. Vastaava toimenpide toteutettiin edellisen kerran vuonna 1991, jolloin rekisteristä poistettiin noin 24 500 toimimatonta yhdistystä.

Vuonna 2017 rekisteristä puhdistettujen yhdistysten lista heijastelee monin esimerkein kaikuja menneestä Suomesta. Muun muassa maamme elinkeinorakenteessa ja puoluekentässä tapahtuneiden murrosten jäljet näkyvät rekisteriin itsestään kuolleina jääneiden ammatti- ja puolueosastojen suurena määränä.

Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on viime vuonna rekisteristä poistetuissa yhdistyksissä 1425 eli neljä prosenttia. Rekisteristä poistettujen sosiaali- ja terveysyhdistysten kaksi lukumäärältään suurinta ryhmää ovat raittiusyhdistykset (neljäsosa) ja sotaveteraaniyhdistykset (runsas kymmenesosa). Raittiusyhdistysten suuri osuus selittyy sillä, että niitä on rekisteröity 1900-luvun alusta lähtien valtava määrä: esimerkiksi kunta- ja kunnanosayhdistyksiä, eri puolueita lähellä olevia yhdistyksiä sekä niiden lisäksi vielä omia yhdistysryppäitä kokoamaan spesifejä ihmisryhmiä kuten nuoria, opiskelijoita, eri ammateissa toimivia tai muilla tavoin rajattuja raittiusaatteen kannattajia. Tämän vuosikymmenien aikana tapahtuneen massaorganisoitumisen purkautuminen näkyy nyt suurena itsestään hiipuneiden yhdistysten määränä. Silti ei voida puhua raittiusaatteen tai edes alan yhdistysten katoamisesta, sillä rekisterissä on edelleen 150 yhdistystä, joiden nimeen on kirjattuna raittius-sana jossakin muodossa sekä toistakymmentä vastaavan ruotsinkielisen nykterhet-ilmauksen nimeensä sisällyttänyttä yhdistystä. Lisäksi uusiakin raittiusyhdistyksiä syntyy edelleen.

Mihin yhdistykset kuolevat – purkautumisten syitä ja taustoja

Edellä mainittujen 1425 rekisteristä poistettujen sote-yhdistyksen lisäksi tällä vuosikymmenellä (2010–2017) on purkautunut 714 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä itse tekemänsä ilmoituksen perusteella. Ensimmäistä kertaa Suomessa Järjestöbarometri 2018  selvitti lähemmin sosiaali- ja terveysyhdistyksen purkautumisten syitä ja taustoja. Tätä varten kerättiin kyselyaineisto noin 200 em. ajanjaksolla purkautuneelta alan yhdistykseltä.

Yhdistysten purkautumistarinat ovat moninaisia: joillakin toimintaan käytettävissä olevien varojen tai toimintatilojen puute ja joillakin kuntaliitos tai lisääntynyt kilpailu tuotetuissa palveluissa on ollut keskeinen purkautumiseen vaikuttanut tekijä. Kaikkein yleisimmin taustalla ovat kuitenkin toiminnan mahdollistavien ihmisten vähyys tai suoranainen loppuminen. Luottamushenkilöiden, vapaaehtoisten ja muiden aktiivien kaikkoaminen on tavallisimmin purkautumisen pääsyy. Joskus yhden avainhenkilön vetäytyminen riittää viemään yhdistyksen toimintakyvyn. Yhdistykset ovat joustavia ja kekseliäitä sopeuttamaan toimintaansa voimavarojen mukaiseksi, mikäli se on tarpeen esimerkiksi käytettävien rahojen tai toimintatilojen vähenemisen vuoksi. Tekijöiden niukkuutta on vaikeampi kompensoida millään. Ihmiset ovat yhdistystoiminnan keskeisin ja korvaamattomin voimavara, jonka puuttumisesta muodostuu useimmiten yhdistysten toiminnan jatkuvuuden suurin uhka.

Purkautuminen ei ole yhdistyksen epäonnistumisen merkki – eikä aina edes loppu toiminnalle

Yhdistyskentän dynamiikkaan kuuluu se, että sinne syntyy koko ajan uusia toimijoita osan vanhoista kuollessa pois. Esimerkiksi uusia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä syntyy koko ajan vähintään yhtä paljon kuin vanhoja poistuu rekisteristä: vuosina 2005–2017 niitä on rekisteröity yli 2200.

Yhdistyksen toiminnan loppuminen ei ole osoitus sen epäonnistumisesta, vaan se voi olla merkki täydellisestä onnistumisesta. Yhdistys voi saavuttaa keskeiset tavoitteensa, jolloin sen alkuperäinen toiminnan tarkoitus lakkaa. Esimerkkejä tästä ovat hankkeiden hallinnointiin perustetut yhdistykset, jotka purkautuvat saatuaan projektin päätökseen. Toinen kuvaava esimerkki on sotaveteraani- ja -invalidiyhdistykset, joiden toiminnan alkuperäinen tarkoitus ja päämäärä on joissakin paikallisorganisaatioissa jo saavutettu – ja kaikki sodan käyneet sekä siellä vammautuneet on autettu ja hoidettu ja tuettu viimeiseen veteraaniin ja invalidiin saakka tämänhetkisen arvion mukaan viimeistään 2030-luvulla.

Myös silloin, kun yhdistys itse arvioi purkautumissyykseen vapaaehtoisten, osallistujien, muiden aktiivien ja jäsenten loppumisen tai ikääntymisen, kyseessä on usein käytännössä yhdistyksen toimintaidean ja toiminnan tarkoituksen tuleminen tiensä päähän. Yhdistys on syntynyt aikanaan havaittuun tarpeeseen, mutta sille ei ole nykyhetkellä eikä kyseisellä maantieteellisellä ja toiminnallisella alueella enää kysyntää. Se on täyttänyt tehtävänsä.

Yhdistyksen purkautuminen päättää sen olemassaolon kyseisenä rekisteröitynä organisaationa, mutta varsin usein sen elinaikanaan toteuttama toiminta jatkaa silti elämäänsä jossakin toisessa muodossa. Runsaalla kolmasosalla vuosina 2010–2017 purkautuneista yhdistyksistä toiminta on jatkunut joko fuusioituneena toiseen yhdistykseen, ei-rekisteröitynä toimintaryhmänä ja parissa tapauksessa osakeyhtiönä. Tämä on jälleen yksi hyvä esimerkki yhdistysten – tai paremminkin niiden takana olevien ihmisten – joustavuudesta ja kekseliäisyydestä sopeuttaa toimintaa vastamaan vallitsevia olosuhteita ja voimavaroja.

Juha Peltosalmi
erikoistutkija


Lue lisää:

Järjestöbarometri 2018