fi | sv | eng

Sosiaalibarometri 2017: työllisyyspolitiikka

SOSTE suosittelee: työllisyyttä edistetään asiakaslähtöisillä työvoimapalveluilla, ei sanktioilla.

1. Maakuntauudistuksessa ei unohdeta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia

TE-palvelujen uudistamisessa varmistetaan, että vaikeimmassa työllisyystilanteessa olevien tilanne ei heikkene, palvelut pirstaloidu, palveluvalikoima pienene tai palvelut keskity kasvukeskuksiin. Käytetään uudistuksen tuoma mahdollisuus uusiin toimintatapoihin. Uusille innovaatioille annetaan tilaa työllisyyden edistämiseksi.

2. Resursseja lisätään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työkyvyn ylläpitämiseen ja työllistymiseen

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä ja työllistymistä edistetään lisäämällä resursseja palkkatuettuun työhön. Välityömarkkinatoimijoiden mahdollisuutta toimia työllistäjinä ja työllisyyspalveluiden tuottajina vahvistetaan. Järjestöt, säätiöt ja työpajat ovat vuosien ajan kehittäneet toimintamalleja ja tukimuotoja, joiden avulla vaikeasti työllistyvien tilannetta on onnistuttu kohentamaan. Koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla vastataan suoraan työelämän vaatimuksiin, mikä parantaa pitkäjänteisesti työllisyyttä.

3. Kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja työllisyyden parantamiseksi

Työttömille tarjottua tukea ja palveluja kehitetään niin, että ne huomioivat työttömien yksilölliset tarpeet. Sähköisten palvelujen rinnalla varmistetaan myös henkilökohtainen palvelu, joka mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden arvioinnin ja palvelupolkujen rakentamisen. Työttömyysturvan leikkaukset ja sanktioiden lisääminen eivät paranna työllisyyttä. Muuttoavustuksilla ja kohtuuhintaista vuokra-asumista lisäämällä voidaan parantaa työvoiman liikkuvuutta.


Tulokset

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometriin vastasi 60 TE-johtajaa, eli 40 prosenttia Suomen TE-johtajista. Heistä 66 prosenttia katsoo, että työllisyyttä heikentää melko paljon tai paljon se, että työnhakijoiden osaaminen ja työn vaatimukset eivät kohtaa. Lähes vastaava osuus (65 %) katsoo, että pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi heikentynyt työkyky vaikuttaa paljon työllisyyteen. Lähes puolet (53 %) arvioi, että muuttohaluttomuus heikentää paljon työllisyyttä.

TE-johtajista 67 prosenttia pitää tutkimus- ja kehitystoimintaan panostamista tehokkaana keinona edistää työllisyyttä. Näin ollen sitä pidetään tehokkaimpana työllisyyden edistämiskeinona. Lisäksi kolme viidestä (59–60 %) TE-johtajasta pitää elvyttävää talouspolitiikkaa ja työvoimapalveluiden tehostamista sekä laajentamista vaikuttavina keinoina parantaa työllisyyttä. Sosiaaliturvan kannustavuuden lisäämistä pitää työllisyysvaikutuksiltaan tehokkaana noin puolet (47 %) TE-johtajista.

Heikoimman arvion politiikkatoimenpiteen työllisyysvaikutuksista TE-johtajilta saa työvoimapalveluiden yksityistäminen. 5 prosenttia TE johtajista arvioi, että tämä toimenpide parantaa melko tai erittäin paljon työllisyyttä. Sanktioiden vahvistamisen työllisyysvaikutuksia pitää suurina 15 prosenttia TE-johtajista. Noin yksi viidestä (22 %) TE-johtajasta arvioi, että työttömyysturvan leikkaaminen parantaa melko tai erittäin paljon työllisyyttä.

TE-johtajista 64–67 prosenttia katsoo, että kokopäivätyöpaikkojen vähyys heikentää melko paljon tai erittäin paljon niin nuorten kuin pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Seuraavaksi suurin vaikutus pitkäaikaistyöttömiin on muuttohaluttomuus ja työkykyä ylläpitävien sote-palveluiden riittämättömyys. Yli puolet (55 %) TE-johtajista katso, että pitkäaikaistyöttömien työllistymistä haittaa paljon hakijoiden huonokuntoisuus. Puolet (51 %) arvioi, että alhainen koulutusmotivaatio heikentää paljon pitkäaikaistyöttömien työllistymistä.

TE-johdosta lähes puolet (45 %) arvioi, että muiden työkykyä ylläpitävien sote-palveluiden riittämättömyys heikentää paljon nuorten työllistymistä. TE-johtajista 36–38 prosenttia arvioi, että nuorten työllisyyttä heikentää paljon alhainen koulutusmotivaatio ja muuttohaluttomuus. Kaksi viidestä (18 %) TE-johtajasta katsoo työnhakijoiden huonon kunnon voimakkaaksi nuorten työllistymisen esteeksi.

Palkkatuki

TE-johtajiasta lähes puolet, 48 prosenttia arvioi, että palkkatuki edistää tehokkaasti pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. TE-johtajien positiivinen arvio palkkatuen työllisyysvaikutuksista voimistui nuorista ja maahanmuuttajataustaisista työttömistä kysyttäessä. Kolme neljästä, 75 prosenttia arvioi, että palkkatuettu työ edistää merkittävästi nuorten työttömien työllistymistä. Maahanmuuttajataustaisilla työttömillä vastaava luku on myös hyvin korkea, 57 prosenttia.

Palkkatuen työllisyysvaikutusten lisäksi Sosiaalibarometrissa kysyttiin TE-johtajien arviota palkkatuen vaikutuksesta työttömän työelämävalmiuksiin. Tästä näkökulmasta 83 prosenttia TE-johtajista arvioi palkkatyön melko tai erittäin vaikuttavaksi toimenpiteeksi nuorten työttömien kannalta. 75 prosenttia TE-johtajista arvioi, että palkkatuettu työ parantaa merkittävästi pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajataustaisten työttömien työelämävalmiuksia.

Lisäksi Sosiaalibarometrissa kysyttiin TE-johtajien arvioita järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön sujumisesta. TE-johtajista 76 prosenttia oli tyytyväinen järjestöyhteistyöhön pitkäaikaistyöttömien palveluissa, kun vastaava luku nuorten työttömien palveluissa on 70.

Pitkäaikaistyöttömien palveluissa järjestöt olivat TE-johdon mieluisin yhteistyökumppani. Nuorten työttömien palveluissa järjestöt olivat toiseksi paras yhteistyökumppani kunnan nuorisotoimen jälkeen. Yhteistyöarvioissa taakse jäivät sosiaali- ja terveystoimi, yritykset, Kela, työvoiman palveluyritykset sekä kuntien sivistys- ja asuntotoimi.

Aiheesta lisää

Sosiaalibarometri 2017:stä löydät lisäksi haastatteluja aiheesta.

Ari-Matti Näätänen

Ari-Matti Näätänen, tutkija

044 505 5974

Sosiaalibarometri, EN, @AriNaatanen